Koneiden kapina

Osa artikkelisarjaa
Tekoäly
Tavoitteet Yleinen tekoäly Tietokonenäkö Koneoppiminen Luonnollisen kielen käsittely Robotiikka
Lähestymistavat Syväoppiminen Bayes-verkko Evoluutioalgoritmi Neurosymbolinen tekoäly Kvanttikoneoppiminen
Sovellutukset Hankkeet Väärentäminen Kääntäminen Hallinto Musiikki Taide Terveydenhuolto Teollisuus Bioinformaatio Fysiikka Geotieteet
Filosofia Etiikka Kiinalaisen huoneen argumentti Tekoälyn suuntaaminen Koneiden kapina Turingin testi Sääntely Ystävällinen tekoäly Synteettinen älykkyys
n k m

Koneiden kapina eli kyberneettinen kapina on kuvitteellinen tai mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuva kehityskulku, jossa tekoälyyn pohjautuvat laitteet pyrkivät ottamaan poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen vallan itselleen. Useissa koneiden kapinan fiktiivisissä kuvauksissa ihmisten eloonjäänti perustuu ihmisluonnon tunteellisiin ja epäloogisiin ominaisuuksiin, joita koneilla ei ole. Ihmiseen verrattuna valokuvamuisti ja moniajo-ominaisuudet puolestaan antavat tekoälylle huomattavaa etua.^lähde?

Kyberneettinen kapina on yleinen teema tieteisfiktiossa. Aihepiirin varhaisia käsittelijöitä oli tšekkiläinen kirjailija Karel Čapek, jonka näytelmässä R.U.R. vuodelta 1921 käytettiin ensimmäisen kerran sanaa robotti^[1]. Aiemmin jo Frankensteinin ja Golemin hirviöhahmot ilmensivät ihmisen luoman elottoman olion heräämistä eloon ja ryhtymistä väkivaltaiseksi. Myöhempiä koneiden kapinaan perustuvia tarinoita ovat muun muassa Terminator-elokuvat ja Taisteluplaneetta Galactica.^lähde?

Tekoälyn tutkija Eliezer Yudkowskyn mukaan tahallisesti aggressiiviset koneet ovat epätodennäköisempi uhka ihmiskunnalle kuin ohjelmointivirheiden seurauksena tuhoa aiheuttavat laitteet. Fyysikko Stephen Hawking piti kehittyvää tekoälyä mahdollisena uhkana ihmiskunnalle.^[2]

1. ↑ Katja Hilska-Keinänen: Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta Yle. 7.8.2018. Viitattu 7.9.2018.
2. ↑ Stephen Hawkingin kylmäävä varoitus: ”Ihmiskunnan loppu” Demokraatti. 2.12.2014